Kahvin paahtoaste +näin istutat oman kahvikasvin
Mitä sinun tulisi tietää kahvista kun etsit sopivaa paahto astetta kahviisi? Paahtoasteen valintaan tietenkin vaikuttaa miten normaalisti juot kahvisi? Juotko mustana vai maidon kera vai vaikka jääkahvina tai pressopannulla?
Oletko tottunut juomaan kahvisi tietyllä paahtoasteella? Haluaisitko kokeilla jotain uutta välillä?
Suomalaisten suosikki on vaaleaa tai keski vaaleaa paahtoa. Kuulutko sinä enemmistöön?
Paahtaminen tuo esiin kahvin eri makuvivahteita. Kahvipapujen paahtoaste tulee suoraan käytetystä ajasta ja lämpötilasta, paahtoasteita on oikeastaan neljää eri astetta. Se löytyy aina kahvipakkauksen kyljestä. Tämän vuoksi suosittelemme kokeilemaan rohkeasti eri paahto asteisia kahveja. Esittelemme alempana eri paahtoasteita, maut ja vivahteet vaihtelevat jonkin verran eri paahtimoiden välillä.
Kahvin nauttiminen pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen
Miten paahtaminen vaikuttaa kahviin?
Lämpötila ja paahdon kesto tuovat maut kahviin.
Kahvipapuja eli kahvimarjan siemeniä paahdetaan käytetystä paahtotekniikasta riippuen 200–230 asteen lämpötilassa, paahtoajan vaihdellessa viiden ja viidentoista minuutin välillä. Mitä pidempi paahtoaika sitä tummempi kahvi myös vaikutusta tuo käytetty lämpötila.
Paahto käynnistää kahvipavussa kemiallisen prosessin. Paahdon aikana kahvin sisältämät hapot hajoavat, jolloin maku ja aromit kehittyvät kahvipapuihin.
Vaalea paahto
Vaaleapaahtoisen kahvit tietenkin miedomman makuisia ja raikkaampia. Makuvivahteet vaihtelevat makean marjaisen ja sitruksisen hedelmäisen välimaastossa.
Keski vaalea paahto
Tässä myös esiintyy kypsien hedelmien vivahteita. Sen ominaisuuksiin kuuluvat alhainen hapokkuus, maut ovat kuitenkin pehmeän täyteläisiä. Tässä hieman enemmän paahdetussa kahvissa vaihtelevat myös maitosuklaan, pähkinän ja ruskean sokerin maut.
Tumma paahto
Maut ovat selkeästi jo voimakkaampia kuin kahdessa edellisessä paahto asteessa. Eniten esille tulevat suklaa, karamelli ja pähkinä. Huomaat tästä enemmän mausteiden ja savun aromit myös tumman sokerin vivahteita.
Vielä tummempi paahto
Tämä on sitten vielä astetta voimakkaampi paahteinen kuin perus tumma paahto.
Nämä ovat täyteläisiä ja tuhteja makumaailmaltaan. Tälle paahtoasteelle tyypillisiä makuja ovat tumma suklaa, mausteisuus ja kaakaojauhe. Pidemmän paahtamisen takia paahteisuus ja savun aromit tulevat enemmän esiin.
Kofeiinin määrä riippuu myös kahvin valmistus menetelmästä. Kofeiini liukenee veteen, joten mitä pidempi kahvin ja veden suhde, sitä enemmän kofeiinia on kahvissa.
Robusta kahvipavuissa on kaksi kertaa enemmän kofeiinia kuin arabicapavuissa. Siksi seoksessa, joka sisältää robustaa tai pikakahvia (joka on pääosin valmistettu robustasta), on enemmän kofeiinia kuin arabica-kahvissa.
Tumma paahto on hellempi vatsalle
Yleistä tietoa kahvipavuista
Jokaisen kahvilajikkeen pavut ovat hieman erilaisia. Sen ulkomuotoon vaikuttaa kasvupaikka ja kasvuolosuhteet. Kasvuolosuhteet voivat olla haastavat koska osa lajikkeista kasvaa korkealla vuoristossa. Keniassa pavut lajitellaan suoraan koon mukaan ja suurimpia papuja pidetäänkin maultaan parhaimpina. Marjan hedelmäliha erotetaan prosessoimalla.
Moni jauhaa pavut itse kahvimyllyllä. Varsinkin jos juo espressoa, sillä jauhamisen jälkeen pavut menettävät osan aromeista melko nopeasti.
Kahvipensaan istutus kotona
Tarvitset siihen tarkoitettuja istutuspapuja. Liota papuja vedessä noin 8 tunnin ajan ennen multaan istuttamista.
Valmistele istutuspurkit painamalla purkin pohjiin pieniä reikiä. Jos sinulla ei ole sellaisia valmiina. Jotta kasteluvesi ei jää seisomaan purkin pohjalle.
Istuta noin 4 kpl papuja multaan per purkki. Paina pavut noin 1-2 cm syvyyteen, pavun litteä puoli alaspäin. Täytä purkit kukkamullalla.
Kastele papuja alkuaikoina kaksi kertaa päivässä. Pidä purkit lämpimässä ja vedottomassa paikassa, kuitenkin poissa suoralta auringonvalolta. Kahvipensas pärjää hyvin huoneenlämmössä, matalia lämpötiloja se sietää huonosti. Nuorten kasvien multa vaihdetaan kerran vuodessa ja silloin ne istutetaan hieman tilavampaan ruukkuun.
Papujen itäminen kestää 6-7 viikkoa.
Kahvipensas vaatii huolenpitoa ja malttia sillä ensimmäiset kukat puhkeavat vasta kahvipensaan ollessa 4-6 vuotta vanha. Kukat ovat kauniin valkoisia. Kukinnan jälkeen kehittyy marja, joka n. 9kk aikana kypsyy punaiseksi. Marjan sisälle kehittyy yleensä kaksi kahvipapua, jotka voidaan käyttää uusiin istutuksiin.
Huonekasvina kahvipensas kasvatetaan 1-2 m korkeaksi pensaaksi.
Näillä ohjeilla pääset istutttamaan oman kahvikasvin. Toki vie aikaa mutta jonain päivänä huonekasvista voit saada omaan aamukahviin pavut!
Iloisia kasvatushetkiä!
